maanantai 16. tammikuuta 2017

Suunta uudelle vuodelle



Nana ja Viltsu ovat kaverustuneet vauhdilla näiden muutaman kuukauden aikana jonka ovat saman katon alla asuneet. On niin ihanaa nähdä kun kaksi niin eriluonteista eläintä keksivät yhteiset leikkisäännöt, vaikkakin molemmat silloin tällöin kummastelevat edelleen toistensa tekemisiä. Kissa seuraa välillä korkealta hassu ilme naamallaan, että mitä ihmettä se koira oikein koheltaa. Välillä Viltsu päättää pitää pesutuokion ja siitä ei niin vaan lähdetäkään pois. Tukeva niskaote niin siinä pysytään pestävänä. Oheisella videolla Nana yritti ensin pari kertaa lähteä pois, mutta tyytyi sitten tähän rauhallisempaan puuhasteluun muutamaksi sekunniksi. Ihmetys oli itselläkin suuri kun koira pysyi hetken paikoillaan.


Niin ja tiesittekö, että Ikea-kassi voi olla ihan mahtava leikkipaikka? Koira sai kyllä köniin pariin otteeseen, kun häiritsi kissan leikkejä.



Ollaan me vähän reenailtukin Nanan kanssa. Istumista reenailtiin joulukuusta lähtien yhden koirankouluttajaopiskelijankin kanssa niin paljon, että maahanmenokäsky on päässyt Nanalta unohtumaan. Istumisen opettamisen alkuvaiheessa tarjosi niin paljon maahanmenoa, että se piti jättää pois kuvioista hetkeksi. Koirankouluttajaopiskelijan oli tarkoitus opettaa Nanalle virallista noutoa, mutta se osoittautui liian haastavaksi molemmille osapuolille, varsinkin kun Nanan istuminen oli niin heikolla hapella ja "kapulan" suussa pitäminen meni niin pahasti jyrsimiseksi hitaasta ja vaiheikkaasta etenemisestä huolimatta. Tämä kouluttaja sitten päätti keskittyä siihen istumisen opettamiseen ja kriteerin nostamiseen. Se toimi ehdottomasti paremmin. Nana on kuitenkin niin nopea liikkeissään ja yrittää itse keksiä kaikkea kivaa pientä lisättävää liikkeisiin, niin vähän väliä saa olla poistamassa turhia tapoja kun meni niistä kerrankin vahingossa palkitsemaan :D.

Olin itse heti alkuun "pilannut" istumis-käskyn, joten kouluttaja päätti sitten kouluttaa ihan ilman käskysanaa tuota istumista, ja lähti irrottamaan useiden istumisten sarjoja, namin tavoittelua sekä pään kääntelyä pois tuosta istumisesta. Olin itse taitavasti onnistunut nämä kaikki Nanalle opettamaan. :D Ei se koulutus näin ens-alkajalle ollutkaan niin helppoa kuin kuvittelin, heh! Mutta tästä edetään pikkuhiljaa. Hauskaa kun on sekä koiralla että kouluttajalla niin se on tärkeintä. Seuraavilla videoilla kuvattuna koirankoulutusopiskelijan yhteistyötä Nanan kanssa.


Tällä videolla ei ole ensimmäiset harjoitukset, mutta tässä näkyvät hyvin melkein kaikki ongelmat samalla pätkällä. Istahtelee useita kertoja, pää heiluu kuin papukaijalla, tarjoaa vielä maahanmenoa ja tavoittelee nameja. On myös aika levoton ja äkkipikainen. Välillä ei luota saavansa namia, vaikka istuu oikeassa kohdassa, tässä toki se, ettei aikaa oltu saatu vielä kunnolla oikeassa kohdassa istumiseen, ja kouluttaja odottaa, että koira rauhoittuu ja istuu hetken oikein. Näin yritti opettaa sitä, ettei kuvittele, että täytyy istahtaa kaksi kertaa nopeasti, vaan yksi pitkä istuminen riittää.


Myöhemmästä pätkästä näkee jo selkeästi, että jo saman päivän aikana tuli huimasti kehitystä. Videoiden välillä oli muutamia sarjoja taukoineen. Pää ei enää juurikaan heilu, kun on keskitytty merkitsemään(/palkitsemaan) silloin, kun se on paikallaan ja katse on kohti kouluttajan silmiä. Nana vaikuttaa jo luottavaisemmalta siihen, että nyt haetaan nimenomaan sitä nätisti istumista. Tässä kohtaa ei enää juurikaan hapuillut namien suuntaan, vaan tajusi jo katsekontaktin tärkeyden. Tämän pätkän jälkeen tuli vielä sitkeämpi ongelma, nimittäin Nana alkoi istua vinossa, kun ilmeisesti jossain kohtaa epähuomiossa sai siitä palkan, emmekä kumpikaan huomanneet. Kouluttajalta saamani avustus loppui kesken sen kitkemisen. Mun täytyy nyt ihan itse selviytyä tästä seuraavasta mukavasta pikku lisästä. :D

Hassu ilme kun luistelijat kiljahtelivat järvenjäällä

Ilmoitin meidät aloittelijoiden näyttelykurssille Ylöjärven Koirakoutsiin maaliskuulle. Ajattelin, että hyvän kuuloinen häiriö- ja käsittelyharjoitteinen paketti, joka varmasti auttaa selviytymään erilaisissa tilanteissa ja valmistaa meitä toukokuun missikisoihin aka. Tampereen kv:seen. Nana on näyttelyn aikaan sopivasti 8kk, niin mahdumme hyvin mukaan pentuluokkaan (7-9kk). Jännittää kyllä, että miten kaikki sujuu, kun ei ole mistään mitään käytännön kokemusta vielä, eivätkä koulutussessiot kotonakaan ole menneet ihan niin suunnitelmien mukaan. Mutta ainakin rohkeasti yritetään ja erehdytään, ei jäädä tuleen makaamaan.

Nana sai ensimmäisen kunnon koirakaverin naapurin Napista, joka on hieman vanhempi kääpiöpinseri. Heti ensimmäisellä tapaamisella kohelsivat kuin viimeistä päivää, juoksivat hippaa, leikkimurisivat ja tönivät toisiaan. Kummallakin näytti olevan hirvittävän hauskaa ja lopulta aivan hirveä jano kummallakin. "Väliajalla" huoneeseen tuotu juomakippo tyhjeni pariin otteeseen tahattomasti kaatuen :D.



Kävimme viikko sitten ensimmäistä kertaa pentutreffeillä Musti&Mirri:ssä heti kun rokotuksista oli kulunut vaaditut 3 viikkoa. Napin kanssa koheltelun perusteella valitsin meille reippaiden pienten ryhmän, joka sitten kuitenkin oli selkeästi väärä valinta. Suuri määrä koiria, joihin ei ehtinyt rauhassa tutustua ja selvittää, että ovatko kaikki mukavia ja samalla aaltopituudella, niin Nanaa jännitti aivan hirveästi ja varsinkin silloin kun muut leikkihaukkuivat. Raukka jäi nurkkaan kyhjöttämään aikalailla heti alkuunsa. Otin sitten hetkeksi syliin ja kun rohkaistui pikkuisen taas, niin otin mukaani leikkikehään kun menin sinne itse turvaksi. Ei ollut enää ihan niin kauhuissaan, mutta pysytteli silti lähellä eikä uskaltanut lähteä leikkeihin mukaan. Huomenna mennäänkin sitten rauhallisten pienten ryhmään kokeilemaan, jos siellä uskaltaisi paremmin tutustua muihin.

Tämmöisissä tunnelmissa on meidän vuosi 2017 korkattu :).

2 kommenttia:

  1. Tosi kiva teksti, ja ihan mahtavaa; paljon videomateriaalia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit! Nää videomatskut oli kyllä omastakin mielestä ihania ja siksi tuommoinen määrä. :)

      Poista